”Uudistamme luonnonsuojelulainsäädäntöä, jotta voimme vaalia Suomen luontoa nykyistä paremmin. Luontomme köyhtymistä ei ole vielä onnistuttu pysäyttämään. Lajeistamme joka yhdeksäs ja luontotyypeistämme lähes puolet ovat uhanalaisia”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kertoo.
Luonnonsuojelulain keinovalikoimaa ja vaikuttavuutta kehitetään
Luonnonsuojelulaki on yksi tärkeimmistä keinoista turvata Suomen luonnon monimuotoisuutta. Yli 20 vuotta vanha laki tarvitsee kuitenkin ajantasaistamista, jotta se turvaa lajeja, luontotyyppejä ja luonnon tarjoamia palveluja entistä paremmin.
Luonnonsuojelulain keinoja täytyy kehittää, sillä ne eivät ole nykyisellään riittävän vaikuttavia. Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2010 valmistuneen toimivuusarvioinnin mukaan laki kaipaa selkeyttämistä ja toimivuuden vahvistamista. Toimivuusarviointi ajantasaistetaan nyt tehtävää lakiuudistusta varten huhtikuun 2020 loppuun mennessä.
Uudistuksen keskeisinä tavoitteina on edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua toimivamman lainsäädännön avulla, lisätä luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä sekä tehostaa hallinnollisia menettelyjä. Lisäksi tavoitteena on selkeyttää luonnonsuojelulain roolia osana muuta ympäristöä koskevaa lainsäädäntöä ja tarkastella luonnonsuojelulain merkitystä osana ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista.
Uusi laki selkeyttää rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvausmenettelyä
Hankkeessa valmistellaan lakiehdotus rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvausmenettelystä ja ennaltaehkäisystä. Erityisesti rauhoitettujen lintujen aiheuttamat vahingot ovat lisääntyneet 2010-luvulla, ja uuden lain tavoitteena on kehittää vahinkojen korvaamista koskevaa sääntelyä.
Valmistelun pohjana ovat lainsäädäntöä vuosina 2018-2019 valmistelleen laajapohjaisen ohjausryhmän laatimat linjausehdotukset.
Ekologinen kompensaatio tarjoaisi keinon hyvittää luonnolle aiheutunutta haittaa
Luonnonsuojelulainsäädännön uudistuksen yhteydessä kehitetään ja kokeillaan ekologisen kompensaation mahdollisuuksia ja edellytyksiä erityisesti lainsäädännön näkökulmasta. Ekologisen kompensaation avulla ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle yhtäällä aiheutunut haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla.
Kompensaatiota on ajateltu viimeiseksi keinoksi, eli sitä tulisi käyttää vain tilanteissa, joissa ei ole jäljellä muita mahdollisia ratkaisuja luontohaitan välttämiseksi. Hankkeessa määritetään tarkemmin, millaisissa tapauksissa kompensaatiota voisi hyödyntää.
Uudistus tehdään yhteistyössä: laajapohjaiset projektiryhmät nimetty
Ympäristöministeriö on asettanut laajapohjaisen sidosryhmistä ja viranomaisista koostuvan ohjausryhmän, joka seuraa uudistuksen etenemistä. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii kansliapäällikkö Hannele Pokka.
Lisäksi kunkin hankkeen edistämiseksi on nimetty laajapohjaiset projektiryhmät. Ryhmät aloittavat työskentelynsä tammikuussa 2020 ja niiden toimikausi päättyy 30.9.2021.
Uudistustyöhön kerätään eri toimijoiden näkemyksiä hankkeen edetessä. Heti hankkeen alkumetreillä, alkuvuodesta 2020, avataan kaikille avoin verkkokysely. Kyselyn tavoitteena on saada mahdollisimman monen näkemys siihen, minkälainen tulevan luonnonsuojelulain tulisi olla. Lisäksi hankkeesta järjestetään sidosryhmien kuulemistilaisuuksia jo kevään 2020 aikana.
”Suomen luonto ja sen suojelu koskettaa meistä jokaista. On tärkeää, että luonnonsuojelulainsäädännön valmistelu on avointa ja alkuvuodesta 2020 avattava verkkokysely tarjoaa kaikille mahdollisuuden osallistua. Näin saavutamme parhaan mahdollisen lopputuloksen”, ministeri Mikkonen sanoo.
Hankkeen tarkemmasta aikataulusta päätetään ohjausryhmän sekä projektiryhmien ensimmäisissä kokouksissa tammikuussa 2020.
Lisätietoja:
Lainsäädäntöneuvos Johanna Korpi, johanna.korpi@ym.fi, p. 0295 250 278
Ministerin erityisavustaja Antti Heikkinen, antti.heikkinen@ym.fi, p. 0295 250 231
Ympäristöministeriön tiedote 17.12.2019