Kansainvälinen raportti: Luonnon monimuotoisuus köyhtyy ennennäkemättömällä vauhdilla

Uutinen - Julkaistu 6.5.2019

Hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES hyväksyi lauantaina 4.5. Pariisissa historian kattavimman arvion maailman luonnon tilasta. Global Assessment -raportin mukaan luonnon monimuotoisuuden ja sen tuottamien ekosysteemipalveluiden hävittäminen on nyt ennennäkemättömän nopeaa. Luonnon köyhtyminen uhkaa myös ihmiskunnan hyvinvointia.

Ihminen on raportin mukaan jo vaikuttanut merkittävästi kolmeen neljäsosaan maaympäristöistä ja kahteen kolmasosaan meriympäristöistä. Samalla ihminen on hävittänyt lajeja ja luontotyyppejä sekä heikentänyt lajien elinympäristöjä. Maailmanlaajuisesti yhteensä noin miljoona eläin- ja kasvilajia on uhassa kuolla sukupuuttoon, monet seuraavina vuosikymmeninä. Luku on suurempi kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa.

Raportti osoittaa, että luonnon köyhtyminen ei ole vain ympäristökysymys, vaan vaikuttaa laajasti ihmisiin ja yhteiskuntiin. Luonnon köyhtyminen uhkaa muun muassa ruoantuotantoa. Esimerkiksi pölyttäjien kato aiheuttaa viljelysadoille maailmanlaajuisesti vuosittain jopa 577 miljardin dollarin riskit. Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien heikkeneminen uhkaa merkittävää osaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteista.

Kestävän luonnon tilan saavuttaminen vaatii mittavia järjestelmämuutoksia

Maailmanlaajuisesti suurimmat suorat syyt luonnon köyhtymiselle ovat raportin mukaan muutokset maa- ja merialueiden käytössä, eläinten ja kasvien liiallinen hyödyntäminen esimerkiksi ylikalastamalla, ilmastonmuutos, saasteet ja vieraslajit. Luonnon köyhtymisen suurimpia taustasyitä ovat yhteiskunnalliset ilmiöt, kuten ylikulutus ja väestönkasvu.

Arviointiraportissa annetaan vaihtoehtoisia tulevaisuudennäkymiä seuraaville vuosikymmenille. Niiden perusteella luonnon köyhtyminen voidaan pysäyttää ainoastaan tekemällä ympäristön tilaa tukevia järjestelmätason muutoksia. Nykyiset toimet tai asteittainen muutos kohti kestävämpää tuotantoa ja kulutusta eivät raportin mukaan riitä saattamaan ihmiskuntaa kestävän kehityksen mukaiselle polulle.

Global Assessment -raportti tarkastelee luonnon tilassa tapahtuneita muutoksia viimeisen viidenkymmenen vuoden ajalta. Raportti on koottu noin 15 000 tieteellisestä lähteestä ja hallitusten tuottamista raporteista sekä alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen tiedoista. Kaikki IPBES:n täysistuntoon Pariisissa osallistuneet yli 130 jäsenmaata hyväksyivät raportin yksityiskohtaisen neuvottelun lopputulemana.

Mikä Luontopaneeli?

Kansainvälinen luontopaneeli IPBES on riippumaton hallitustenvälinen tieteen ja politiikan rajapinnalla toimiva kansainvälinen elin. Sen jäsenyys on avoin YK:n jäsenvaltioille, ja tällä hetkellä jäseniä on Suomi mukaan luettuna 132. IPBES perustettiin vuonna 2012 ja sen tarkoituksena on tuottaa objektiivisia tieteellisiä arviointiraportteja planeettamme luonnon tilasta. Lisäksi IPBES tuottaa työkaluja ja menetelmiä luonnon suojeluun ja luonnonvarojen käytön kestävyyden lisäämiseen sekä antaa suosituksia mahdollisista konkreettisista toimista, joilla tavoitteita edistetään.

Suomessa toimii ympäristöministeriön vuonna 2015 asettama Luontopaneeli, jonka tehtävä on tuoda esille Suomelle IPBES-työssä keskeisiä aihealueita ja painopisteitä. Luontopaneelin jäseninä on joukko tutkimuslaitosten ja yliopistojen tutkijoita, ministeriöiden viranhaltijoita ja keskeisten sidosryhmien asiantuntijoita.

Luontopaneelin tilaisuudessa 15.5. kerrotaan raportin merkityksestä Suomelle

Luontopaneeli järjestää 15.5. Helsingissä seminaarin ja keskustelutilaisuuden, jossa esitellään IPBES:n Global Assessment -raportin päätulokset ja tarkastellaan niiden merkitystä Suomen oloihin sovellettuna.

• Luontopaneelin tilaisuuden 15.5. ilmoittautuminen (lyyti.fi)
• IPBES:n Global Assessment -raportin yhteenveto (pdf)

Lisätietoja:

Olli Ojala, Suomen IPBES-valtuuskunnan puheenjohtaja, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö, p. 0295 250 039, etunimi.sukunimi@ym.fi

Janne S. Kotiaho, Luontopaneelin puheenjohtaja, ekologian professori, Resurssiviisausyhteisön johtaja, Jyväskylän yliopisto, p. 050 594 6881, etunimi.sukunimi@jyu.fi

Ympäristöministeriön tiedote 6.5.2019