Hevosenlanta – ongelmasta mahdollisuudeksi

Blogi - Julkaistu 31.1.2019

”Hevosenlanta on iso ongelma, josta aiheutuu vain kuluja!” Tämä oli yleinen kommentti, kun HELMET-hevosenlanta menestystarinoiksi -kärkihanke startattiin syksyllä 2016. Lukuisat tallinpitäjät vaikeroivat saman tilanteen kanssa. He joutuvat löysäämään kukkaron nyörejä tallinsa molemmissa päissä, koska sekä kuivikkeet että lannasta eron pääsy maksavat. Ylipäätään hevosenlanta koettiin ongelmaksi, jossa ei juuri mahdollisuuksia nähty.

HELMET-työssä hevosenlannan imagoa ja houkuttelevuutta on lähdetty pienin askelein parantamaan. Usein hevosenlannan hyödyntämisestä puhuttaessa keskustelun poljento on ollut negatiivinen: ”Ravinnepitoisuudet ovat alhaisia, en halua pelloilleni hukkakauraa, puupohjaiset kuivikkeet eivät sovellu viljelyyn” jne. Yhdessä toimijakentän kanssa on lähdetty kaivamaan lantaan liittyviä positiivisia asioita ja mahdollisuuksia esiin. Hevosenlanta on esimerkiksi erinomainen maanparannusaine, joka auttaa lisäämään orgaanista ainesta ja hiiltä maaperään. Tämä on hyödyksi erityisesti kasvinviljelyvoittoisilla alueilla, joilla ei muutoin juuri lantaa ole tarjolla.

Keskustelu hevosenlannan ympärillä on vilkastunut selvästi ja hienoja esimerkkejä lannan hyötykäytöstä on alkanut syntyä. Hyvinkään Palopurolla avautui tammikuussa 2019 biokaasun tankkausasema, jonka kaasu on osittain hevosenlannasta tuotettua. Lahden Jokimaalle on suunnitteilla biokaasulaitos, joka toteutuessaan käsittelisi kaikkien Jokimaan ravirata-alueella sijaitsevien hevostallien lannat. Näin saadaan tuotettua uusiutuvaa energiaa, lannan ravinteet hyötykäyttöön, ongelmaksi koettu hukkakaura hävitettyä ja uutta liiketoimintaa synnytettyä.

Lannan poltto on puhuttanut hevospiirejä jo vuosia. Lannan polttoon tuli helpotuksia, kun polttoa ohjaavat lainsäädäntömuutokset astuivat voimaan marraskuussa 2018. Muutoksista huolimatta päästö- ja lämpötilavaatimukset ovat tiukat, joten tallikohtaisten kattiloiden yleistyminen näyttää epätodennäköiseltä. Sen sijaan poltto esimerkiksi aluelämpölaitoksissa on mahdollista ja kokeiluja tullaan varmasti näkemään jo lähitulevaisuudessa. Puukuivitettu lanta soveltuu polttoon parhaiten, mikä tuo helpotusta niille talleille, jotka eivät ole löytäneet käyttöä puukuivikkeelleen.

Jo nyt on näköpiirissä, että useat toimijat tulevat tarjoamaan lantahuoltopalveluita, joissa lanta haetaan tallilta ja hyödynnetään yhtenä polttoaineena esimerkiksi puuhakkeen seassa. Alueellinen kilpailu on tervetullutta, jolloin useampi toimija voi olla kiinnostunut saman tallin lannasta ja palvelujen hinnat tippuvat. Lantaa poltettaessa osa ravinteista menetetään, mutta poltossa syntyvä tuhka on mahdollista tuotteistaa esimerkiksi metsälannoitteeksi.

Yksinkertainen tapa löytää tallien kovasti kaipaamia helmiä lannasta on hyödyntää niin sanottua lantalämpöä. Lanta kompostoituu eli ”palaa” tallin lantalassa tuottaen samalla lämpöä. Tavallisesti tätä lämpöä ei hyödynnetä. Lantalan lattiavaluun voidaan asentaa lämmönkeruuputkisto, jossa virtaavan nesteen avulla lämpö voidaan ottaa talteen ja hyödyntää esimerkiksi tallin sosiaalitilojen lämmityksessä. Lannasta jalostuu siis halpaa ja helppoa energiaa tallille.

Muutokset tapahtuvat hitaasti ja edelleen olemme kaukana tilanteesta, että kaikki tallinpitäjät saisivat korvauksen lannasta. Hevosenlannan mahdollisuudet on kuitenkin tunnistettu jo laajasti. Ongelman aiheuttajasta on kovaa vauhtia tulossa monien mahdollisuuksien lähde. Kysynnän kasvaessa myös talleille aiheutuvat kulut pienenevät. Suunta on siis oikea, mutta työn on jatkuttava. HELMET-hanke päättyi vuoden 2018 lopussa, mutta me Envitecpolisilla jatkamme työtä hevosenlannan parissa, jotta menestystarinoita syntyy lisää.

Blogin kirjoittaja Matti Arffman toimi HELMET-hankkeen projektipäällikkönä (2016-2018) ja on johtava asiantuntija Envitecpoliksessa.

Yhteydenotot: sähköposti matti.arffman(a)envitecpolis.fi, puhelin 044 783 1700, Twitterissä @MattiArffman.

Lue lisää Helmet-hankkeesta: HELMET-hanke, HELMET-tietopankki, HELMET somessa @helmetkanava

***

HELMET-hanke oli yksi Sipilän hallituksen kiertotalouden kärkihankkeista, joiden avulla pyritään edistämään ravinteiden kierrätystä ja vesiensuojelua. Tavoitteena on saattaa erityisesti lannan ja yhdyskuntajätevesilietteen ravinteet tehokkaaseen käyttöön ja vesistöt parempaan kuntoon. Kevään 2019 aikana kärkihankekoordinaattorit kertovat työnsä tuloksista Biotalous.fi:n Ravinteet kiertoon –blogisarjassa. Tämä on blogisarjan ensimmäinen kirjoitus.

AGENDA 2030

Hevosenlannan tehokas hyötykäyttö tuottaa uusiutuvaa energiaa, synnyttää yhteistyötä, lannan ilmastopäästöjä saadaan vähennettyä ja lannan ravinteiden kierrätystä saadaan tehostettua. Tämä hanke on edistänyt YK:n kestävän kehityksen tavoitteita 7: Edullista ja puhdasta energiaa sekä tavoitetta 13: Ilmastotekoja.