Merituulivoiman kasvusta vauhtia kalankasvatukseen

Blogi - Julkaistu 27.11.2018

Merien valtava uusiutuvan energian ja ruuantuotannon kapasiteetti tarjoaa ihmiskunnalle tilaisuuden selvitä edessä olevista ilmastonmuutoksen ja ruuantuotannon haasteista. Ratkaisuja löytyy läheltä – asuuhan suuri osa maailman ihmisistä merien ja vesistöjen tuntumassa.

Eurooppa on merellisen uusiutuvan energian edelläkävijä

Merillä olisi mahdollista tuottaa kestävästi enemmän sähköenergiaa kuin ihmiskunnan koko nykyinen käyttö on. Tällä hetkellä uusiutuva merellinen energiantuotanto kattaa kuitenkin vain pienen osa maailman energiantarpeesta. Erityisesti kasvavan sähköntuotannon uskotaan nojautuvan vahvasti myös uusiutuviin offshore-ratkaisuihin. Tätä todistaa merituulivoiman kova investointivauhti.

Merestä elävien ja kasvua havittelevien kannattaa pysähtyä pohtimaan uusiutuvan offshore-energian rynnistystä, sillä alan kärki löytyy Euroopasta. Esimerkiksi maailman offshore-tuulivoiman tuotannosta 90 prosenttia on Euroopassa. Lisäksi eurooppalaisten yritysten hallussa on 66 prosenttia vuorovesienergian patenteista ja 44 prosenttia aaltoenergiapatenteista. Eurooppalainen teollisuus hyötyy siten merkittävästi alan kasvusta. Ilmastopäästöjen leikkaamiseen tarvitaan kaikkia keinoja, mikä samalla tarkoittaa myös tarvetta uusiutuvan offshore-energiantuotannon lisäinvestoinneille.

Vesiviljelyä energiapuistoihin

Lisääntyvä merellisen energian tuotanto luo paineen kehittää merialuesuunnittelua ja sijainninohjausta. Euroopassa tavoitteena onkin edistää merialueiden moninaiskäyttöä, kuten vesiviljelyn ja tuulipuistojen yhdistämistä samoille tuotantoalueille. Varaamalla alueita moninaiskäyttöön voidaan vauhdittaa esimerkiksi lupaprosesseja. Lisäksi toimintojen sijoittaminen lähelle toisiaan mahdollistaa myös huoltotoimintojen tehostamisen. Kehittämällä yhteisiä tuotantoalueita voidaan edistää molempien toimintojen kasvua ja kannattavuutta.

Telakalla kalankasvattaja kohtaa aaltovoiman

Sininen biotalous ja offshore-energian tuotanto kohtaavat myös telakoilla ja meriteollisuusyrityksissä. Sekä vesiviljelijät että offshore-energiateollisuus tarvitsevat haastavissa meriolosuhteissa toimivia rakenteita ja huoltoaluksia. Lisäksi ne tarvitsevat ratkaisuja, joilla tuotantoa voidaan ohjata maalta käsin.

Sekä uusiutuva offshore-energiantuotanto että sininen biotalous hyötyvät innovatiivisesta ja kilpailukykyisestä meri- ja telakkateollisuudesta. Meriteollisuuden yritykset ovat jo kiinnostuneet sinisen kasvun mahdollisuuksista. Synergiaa ja yhteistyötä voisi kuitenkin olla paljon enemmän.

Sinisen biotalouden on rikottava siiloja

Sinisen kasvun mahdollisuuksiin tarttuminen vaatii uutta näkökulmaa ja tahtotilaa, jossa merialan kasvua katsotaan kokonaisuutena. Yhtenäinen näkökulma auttaa viranomaisia, tutkijoita ja teollisuutta hahmottamaan alan yhteisiä kehitystarpeita ja motivoi investoimaan ratkaisujen kehittämiseen. Mahdollisuuksia uudistumiseen on tarjolla paljon, sillä rahoittajien kestotoiveena on synnyttää yhteistyötä yli sektorirajojen. Uusien kumppanuuksien rakentaminen oli keskeinen tavoite myös sinisen biotalouden rahoitushauissa.

Merissä on kestävän kasvun mahdollisuus. Työ on hyvä aloittaa näkökulman vaihtamisella ja yhteistyöllä. Ne ruokkivat innovaatioita.

Piia Moilanen on Business Finlandin innovatiivisten julkisten hankintojen tuotepäällikkö ja parhaillaan myös osittaisessa henkilövaihdossa maa- ja metsätalousministeriössä. Vesi- ja meriteknologia tulivat hänelle läheisiksi aiemmissa tehtävissään Tekesin Vesi- ja Arktiset meret -ohjelmien päällikkönä.

Yhteydenotot: sähköposti piia.moilanen(a)businessfinland.fi

***

Jätevesi juomavedeksi, särkikaloista trendiruokaa, kalanperkeistä ravintolisiä ja levistä energiaa. Ei mitään kalajuttuja, vaan jo todellisuutta! Vesiosaamisella Suomi voisi olla huomattavasti suurempi vaikuttaja myös kansainvälisillä kentillä. Alan liiketoimintaa tukevan tutkimuksen ja osaamisen painopisteitä onkin määritelty laajalla kokoonpanolla kasvun vauhdittamiseksi. Sukella vesiasioiden pariin Silakkaa ja sinistä biotaloutta –blogisarjan parissa.

Blogisarjan tuottavat maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, VTT, Business Finland, Suomen Akatemia ja Gaia Consulting. Kirjoitukset julkaistaan syys-joulukuussa biotalous.fi -sivustolla.

Blogisarjan aiemmin julkaistut kirjoitukset ovat luettavissa täältä.

Julkaistu 27.11.2018