Virtavesien elinympäristöt kuntoon

Blogi - Julkaistu 23.10.2018

Suomella on erinomaiset edellytykset vesiluonnonvarojen hyödyntämiseen, mikäli toimintamme on luonnon kannalta kestävää. Virtavesien elinympäristökunnostuksilla tavoitellaan yleensä niiden häiriötä edeltänyttä vesiympäristön tilaa, jolloin myös kalat, muu lajisto ja ekosysteemien toiminta voisivat palautua.

Hyvin suunniteltuna ja toteutettuna kunnostuksilla voidaan vaikuttaa myös vesiluonnon virkistyskäyttömahdollisuuksiin. Kalastus, luonnossa liikkuminen ja vesinautinnoista virkistäytyminen ovat yhä suositumpia vapaa-ajan käyttömuotoja. Näiden hyödyntämisen edellytyksenä ovat tietenkin hyvä vedenlaatu, monimuotoinen ympäristö sekä kestävät kalakannat.

Taimen kutee keskellä Oulun kaupunkia

Oulujoen suistossa ja keskellä Oulun kaupunkia sijaitsee Hupisaarten puroverkosto. Yhteensä noin kahden kilometrin puroverkostoon järjestettiin ympärivuotinen vesitys, poistettiin niihin kertynyttä hiekkaa ja kasvillisuutta sekä rakennettiin kynnyksiä ja kutusoraikkoja. Luonnonvarakeskus (Luke) siirsi aikaisemmin tänä syksynä puroihin noin 20 sukukypsää Oulujoen kantaa olevaa taimenta.

Kaupunkipuistoalueella kukoistaa kasvitieteellisen puutarhan perintö ja siellä sijaitsee muun muassa kesäteatteri, kahvila sekä museo- ja tiedekeskus. Valkoisten siltojen rytmittämää aluetta on aikaisemminkin kuvailtu Oulun vihreäksi keitaaksi. Taimenien siirron myötä uutuutena keitaalle on tänä syksynä tullut mukaan pimeässä tuikkivat taskulamput, kun lukuisia oululaisia on liikkunut hämärän turvin tarkkailemassa taimenia ja niiden kutua. Kesällä tehdyillä soraikoilla näyttävät viihtyvän niin siirtämämme kuin puroihin ominkin voimin nousseet taimenet.

Hupisaarten taimenien siirto ja niiden seuranta on osa laajempaa tavoitetta villiyttää pitkään laitosviljelyssä olleita Oulujoen kalakantoja. Taimenien liikkeitä puroverkostossa tullaan seuraamaan jatkossakin. Kehitämme myös mahdollisuuksia avoimeen ja reaaliaikaiseen seurantatiedon jakamiseen.

Isona tavoitteena on saada taimenilla rikastettu puroluonto osaksi koululaisten luontokasvatusta. Helposti tavoitettava kaupunkipuisto puroverkostoineen ja tapahtumineen tukee erinomaisesti myös alueen kehittymistä vetovoimaiseksi matkailukohteeksi.

Yksipuolisesta ennallistamisesta pitkäjänteiseen vaelluskalojen elvyttämiseen

Oulujoen Hupisaarten purokunnostuksiin saatiin rahoitusta hallituksen vaelluskalat-kärkihankkeesta. Muista hankkeen kohteista elinympäristökunnostuksia on toteutettu erityisesti Lieksanjoella ja Kymijoella. Näillä, kuten lukuisilla muillakin kohteilla on rakennettu esimerkiksi erilaisia kynnyksiä ja suisteita sekä lisätty kutusoraa.

Yleensä tarvitaan useampia kunnostustoimenpiteitä tukemaan toisiaan. Kantoja rajoittava tekijä voi olla itse virtavesiuomassa tai sen valuma-alueella, joten pullonkaula tulee ensin tunnistaa ja vasta sen jälkeen valita oikeat toimenpiteet. Kunnostuksien onnistumisen toteamiseksi tarvitaan riittävän kattavaa ja tavoitteisiin kohdistettua seurantaa.

Pysyvät ekologiset muutokset eivät yleensä tapahdu hetkessä. Ilmastonmuutokseen tulisikin varautua jo nyt esimerkiksi rakentamalla vesieliöstölle suojapaikkoja ja avaamalla vaellusreittejä. Tuleeko mieleesi lisäideoita, miten voisimme auttaa vesiluontoa varautumaan lämpenevään ilmastoon?

(Yläkuva: Taimenten vapauttamista Oulun Hupisaarille oli seuraamassa iso joukko yleisöä Suomen luonnon päivänä.)

Kirjoittaja Pauliina Louhi toimii erikoistutkijana Luonnonvarakeskuksessa. Hänen erikoisalaansa ovat sisävesiekosysteemien monimuotoisuus ja toiminta osana luonnonvarojen kestävää käyttöä.

Yhteydenotot pauliina.louhi(a)luke.fi

Lisätietoja:

Hupisaarten urbaanit purot innovaatioiden kohtauspaikkana

Hupisaarten purojen kunnostukselle Pohjois-Suomen paras rakennusteko 2018 -kunniamaininta

***

Jätevesi juomavedeksi, särkikaloista trendiruokaa, kalanperkeistä ravintolisiä ja levistä energiaa. Ei mitään kalajuttuja, vaan jo todellisuutta! Vesiosaamisella Suomi voisi olla huomattavasti suurempi vaikuttaja myös kansainvälisillä kentillä. Alan liiketoimintaa tukevan tutkimuksen ja osaamisen painopisteitä onkin määritelty laajalla kokoonpanolla kasvun vauhdittamiseksi. Sukella vesiasioiden pariin Silakkaa ja sinistä biotaloutta –blogisarjan parissa.

Blogisarjan tuottavat maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, VTT, Business Finland, Suomen Akatemia ja Gaia Consulting. Kirjoitukset julkaistaan syys-joulukuussa biotalous.fi -sivustolla.

Blogisarjan aiemmin julkaistut kirjoitukset ovat luettavissa täältä.

Julkaistu 23.10.2018