Kokemuksiani biotalous-polun KasvuOpenista

Blogi - Julkaistu 15.6.2018

Kun meidät alunperin kutsuttiin KasvuOpeniin Metsämessuilla, jäin ihmettelemään, mistäköhän golf-tapahtumasta tässä on kyse. Metsäkeskuksen tapaamisessa asia tuli uudelleen esiin ja meitä houkuteltiin taas osallistumaan. Kovasti siitä intoiltiin, mutta tapahtuman tarkoitus jäi edelleen aika lailla hämärän peittoon. Meillä oli ja on kova halu kasvuun ja kansainvälistymiseen. Ja kyseessä on ohjelma, jonka eri tukijat, kuten Nordea, Business Finland, Finnvera ja Metsäkeskus, haluavat auttaa pieniä yrityksiä kasvuun sekä juuri kansainvälistymään. Kiinnostukseni kasvoi entisestään, kun muistin, että yritys nimeltä Naava on ollut yhden vuoden voittaja ja tällä hetkellä porskuttaa huimaa vauhtia mm. jenkkimarkkinolla. Tulin tuon referenssin kautta uteliaaksi ja seuraavana olikin vaihe perustella osallistuminen osakkaillemme. Sain heidät innostumaan – innostusta saattoi edesauttaa ohjelman matalat kustannukset osallistuville yrityksille.

Seuraavaksi oli sitten itsetutkiskelun vuoro, kun tajusin, että hakemukseen pyydettiin ns. pitchaus-video, puhuva pää. Se ei ollut pakollinen, mutta otin haasteen vastaan ja sain kuvattua sellaisen. Yhtään kertaa en ole sen jälkeen sitä kuitenkaan uskaltanut itse katsoa… voi sitä häpeän määrää. Täytettyäni hakemuksen ja liitettyäni pyydetyt tiedot valmiille KasvuOpen-pohjalle sain automaattisen vastausviestin. Sen sisältö oli seuraavanlainen: ”Tässä on se mainitsemamme vahvistus hakemuksesi saapumisesta, voit nyt nojata taaksepäin. Sparrauksiin mukaan hakeminen on erinomainen päätös, lykkyä tykö!“ Itse asiassa viesti kuulosti ihan rennolta. Alkoikin vähän jännittää, että noinkohan meillä oli mahdollisuus tulla valituksi. Ja niinhän siinä kävi, että meidät tosiaan valittiin ja olimme yksi viidestätoista yhteensä 69:n hakeneen yrityksen joukosta biotalous-kasvupolun kiitoradalle.

Sparraavat myllärit

Ammattilaiset, jotka ovat kiitoradoilla sparrailemassa – ns. myllärit – kuulostivat taustoiltaan hyvin mielenkiintoisilta. Omien toivomustemme mukaan meille oli varattu henkilökohtaiset sessiot kymmenen myllärin kanssa. Ensimmäisen kiitopäivän lähestyessä alkoi taas jännittää, kun kollegan kanssa valmistelimme ”live pitchia” ja mahtavasta tuurista pääsimmekin sitten lavalle ihan ensimmäisenä. Vetäjillä oli kuitenkin homma niin ammattimaisesti ja upealla asenteella hallussa, että päivästä tuli suorastaan riemukas ja mielenkiintoinen niin pitchien kuin itse mylläysten osalta.

Alunperin tuntui siltä, että tapahtumassa saattaa olla hyvinkin läheisiä kilpailijoita meille. Todellisuudessa kuitenkaan mitään kilpailutilannetta ei syntynyt, mutta sitäkin enemmän verkostoja. Myllärit tulivat haastamaan meitä mm. markkinoinnista, kansainvälistymisestä, tuotteistamisesta, kiertotaloudesta, juridiikasta, ekologisuudesta, strategiasta sekä rahoituksesta. Osa keskusteluista oli laajempia, osa hyvin spesifisiä ko. aiheeseen syvästi pureutuvia. Saimme palautetta Pihqa-tuotteistamme, joita meillä oli mukana ja esillä, sekä kommentteja liiketoiminnan suunnitelmista ja haasteista. Vaikka jossain vaiheessa mylläreistä puhuttiin TV-ohjelma “SharksTank” tyyliin, he olivat erittäin kiinnostuneita auttamaan juuri meitä ja pääosin hyvin valmistuneita. Osa palautteesta ja kommenteista oli hyvin perusteltuja, osa taas jo meille ennalta tuttua asiaa. Toisaalta kaikki osa-alueet toivat, jos ei muuta, niin uskoa itseen ja siihen, että suuntamme on oikea. Kaikkien kanssa emme tietenkään olleet samaa mieltä. Ja niinkin yksinkertaisista asioista kuin tuotepakettien väreistä keskustellessamme olimme lähes henkilökohtaisten mieltymysten tasolla, josta ei voi kinastella.

Tärkeää mylläyksiin mentäessä oli miettiä valmiiksi aihealueen kysymykset. Lisäksi lähetin jokaiselle etukäteen henkilökohtaisen sähköposti/LinkedIn-viestin, josta oli helppo jatkaa varsinaisessa 45 minuutin mylläyksessä sekä sen jälkeen. Kiitoratapäivien välissä oli ns. avoin päivä kaikille mukaan hakeneille ja olikin kiva kuulla, minkälaisia erilaisia yrityksiä ja liikeideoita oli jäänyt ulkopuolelle kilpailun. Itse päivän sisältö ei kuitenkaan antanut kiitoradalle päässeenä meille mitään lisäarvoa ja ne myllärit, jotka intoutuivat vain puhumaan itsestään, eivätkä olleet tehneet kotiläksyjä (eli edes katsoneet niitä upeita pitchaus-videoita), olivat vähiten kiinnostavia.

Pihqa matkalla maailmanvalloitukseen

Mitä meille sitten jäi käteen ja maailmanvalloitusmatkalle matkalaukkuun eväiksi? Aika monta juttua itseasiassa, ja erityisesti nyt jo pitkälle kehittyneitä jatkokeskusteluja niin rahoituksen kuin kansainvälistymisenkin ammattilaisten kanssa. Sain KasvuOpenin jälkeen myös kutsun lähteä mukaan luonnon antimien Suomen laajuista logistiikkaa pohtivaan työryhmään ja taas sitä kautta mielenkiintoisiin uusin verkostoihin, joista on konkreettista hyötyä esim. juuri meille tärkeän pihkan ammattimaisen keräilyn näkökulmasta.

Kynnys KasvuOpeniin osallistumiseen on tehty hyvin matalaksi ja toteutus on hienosti viilattu kokonaisuus, jossa huumori siivittää kaikkea tekemistä. Tästä ohjelmasta on lähtenyt jo monta pientä ja keskisuurta yritystä maailmanvalloitusmatkalleen. Mahtavaa, että innovaatioita ja kasvuhaluisia yrityksiä tuetaan näin konkreettisesti. Ai, miten meille sitten kävi? No, emme voittaneet biotalouden kasvupolkua. Kunnia meni selvästi suuremmille yrityksille, jotka ovat olleet mukana jo useampana vuonna. Se olikin yksi opeista. KasvuOpeniin haetaan tyypillisesti uudestaan ja juuri mylläreiden annin, ei siis välttämättä niinkään voittamisen takia. Joten, ehkä meidän vain pitää alkaa miettiä uutta pitchaus-videota ja palata ensi vuonna ykköstiille entistä valmiimpina.

Blogin kirjoittaja:
Susanna Böckerman
CEO, Karelia Arctic Oy
+358 40 772 34 61

www.pihqa.com

Katso myös case-artikkeli: Suomen metsistä käsin kerätty kuusenpihka apuna moniin ihon ongelmiin

Julkaistu 15.6.2018