Vantaanjoen virkistyskäytön edistäminen avaa monia mahdollisuuksia
Case - Julkaistu 13.11.2014
Suomessa on 11 vesiensuojeluyhdistystä, jotka toimivat puhtaiden vesien puolesta. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen Jokitalkkari-hankkeessa parannetaan jokivarren edellytyksiä virkistyskäyttöön muun muassa avaamalla melontareittejä, lisäämällä kalojen kutumahdollisuuksia, perustamalla onkipaikkoja lapsille ja kohentamalla ulkoilualueiden kuntoa.
Suomessa on satoja tuhansia järviä, jokia sekä lukematon määrä muita pienvesiä, jotka ovat arvokkaita paitsi luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjinä, myös ihmisten käytössä. Vesistöjen virkistyskäyttö on tärkeä osa suomalaista biotaloutta. Esimerkiksi Vantaanjoen valuma-alueella asuu noin miljoona ihmistä, joille jokivarsi tarjoaa luontoelämyksiä ja harrastusmahdollisuuksia. Vaikka luontokohteista nauttimisen on lähtökohtaisesti tärkeää olla vapaata ja ilmaista, yrittäjät ja kunnat voivat rakentaa luontoharrastusten ympärille monenlaisia tuotteita ja palveluita.
Vapaa-ajankalastus on yksi suomalaisten suosikkiharrastuksista, ja erilaisiin kalastustapahtumiin osallistuu Suomessa noin kaksi miljoonaa ihmistä vuodessa. Myös kalastusmatkailu lisääntyy jatkuvasti. Vaelluskalojen elinolosuhteita parantamalla sekä kalastus- ja onkipaikkoja perustamalla luodaan potentiaalia tapahtumien järjestämiselle ja matkailun kasvulle. Retkeilykohteiden ja melontareittien kunnossapito luovat mahdollisuuksia muidenkin elämys-, hyvinvointi- ja luontomatkailupalveluiden tarjoamiseen.
Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen Jokitalkkari-hanke
Vantaanjoki virtaa noin sata kilometriä pitkänä jokena Kanta-Hämeestä halkoen Uudenmaan ja laskien Suomenlahteen Helsingin kohdalta. Valuma-alueella on neljätoista kuntaa, ja se on yli miljoonan ihmisen virkistysalue.
Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys kehittää jokivarren virkistyskäyttöä ja viihtyvyyttä Jokitalkkari-hankkeen avulla. Hankkeen tavoitteena on Vantaanjoen kalastus-, melonta- ja retkeilyharrastuksen edellytysten parantaminen. Hanke alkoi 2014, ja sitä on tarkoitus testata ja kehittää seuraavan kolmen vuoden ajan. Jokitalkkarina toimii iktyonomi Velimatti Leinonen.
Jokitalkkari esittelemässä hanketta sekä jakamassa tietoutta Vantaanjoen kalastosta koskipäivillä Vanhankaupunginkoskella (Kuva: Juha Salonen)
Hankkeen ensimmäisen vuoden aikana on jokivarressa kunnostettu luontopolkuja, ylläpidetty melontareitistöä, siistitty jokivarren roskia, osallistuttu lasten ongintatapahtumiin, suunniteltu ja rakennettu lasten ja nuorten onkikohteita, inventoitu ja kunnostettu lohikalojen lisääntymisalueita, otettu kalanäytteitä hoitokalastussaaliista sekä suoritettu kalastuksenvalvontaa.
Hankkeen rahoitus tulee alueen kunnilta, Uudenmaan ja Hämeen ELY-keskuksilta, kalastusalueilta sekä Rapala-rahastolta. Lisäksi hankkeessa tehdään erillistoimeksiantoja, ja hankkeessa on lukuisa määrä alueella toimivia yhteystyötahoja.
Jokitalkkarin toimenkuvaan kuuluu mm. luontopolkujen huoltoa. (Kuva: Jenni Lehtonen)
Toimivat vesiekosysteemit ovat kaikkien etu
Monet Suomen vesistöt, mukaan lukien Vantaanjoki, ovat olleet vedenlaadullisesti hyvin huonossa kunnossa teollistumisen sekä asutuksen tiivistymisen seurauksena vielä 1970-luvulle asti. Veden laadun parantamisen eteen on tehty paljon merkittävää työtä valtion, yhdistysten ja yksittäisten kansalaisten toimesta. Vesistöjen toimimisesta jätteiden kuljettajina ja käsittelijöinä on onneksi siirrytty niiden tarjoamiin palveluihin, kuten virkistyskäyttöön ja luontomatkailuun.
Vesistöjen ekosysteemit ja veden laatu on tarpeen pitää kunnossa. Vantaanjoki toimii pääkaupunkiseudun juomaveden reservinä poikkeustilanteita varten. Jokivarren luonnonsuojelu- ja muut viheralueet ovat paitsi virkistysalueita, myös erittäin tärkeitä viherkäytäviä eläimille, ja ne toimivat kaupungissa ilmanpuhdistajina. Joen tarjoamilla harrastusmahdollisuuksilla on tärkeä luontokasvatuksellinen merkitys. Kun saadaan lapset ongelle ja nauttimaan luonnosta, kasvatetaan toivottavasti myös heidän kunnioitustaan ympäristöä kohtaan.
Artikkelin kirjoittaja, iktyonomi Velimatti Leinonen toimii hankevastaavana Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:ssä. Puh. 044 721 0821, etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi
Lisätietoa:
Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Julkaistu 14.11.2014