Biotalous kuihtuu ilman panostusta lisäarvoon ja älykkyyteen
Blogi - Julkaistu 5.4.2018
5.4.2018
Suomi tunnustetaan laajalti johtavana biotalousmaana, ja VTT:n tuore raportti osoittaa, että meillä on edelleen merkittävästi käyttämätöntä potentiaalia metsä- ja peltovarannoissamme.
Meillä on muutamia etuja puolellamme verrattuna muihin maihin. Luonnonvarojen lisäksi meillä on teollisuutta, joka on pitkään jalostanut biomassaa tuotteiksi ja energiaksi. Mutta ennen kaikkea meillä on älyllistä kapasiteettia uusien innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen.
Monet tuntuvat haikailevan pikavoittoja biotaloudesta. Tässä kohtaa täytyy muistuttaa, että biotalouteen siirtyminen on pitkäjänteinen prosessi, joka vie vuosikymmeniä. Uusien tuotteiden kehittäminen ja kaupallistaminen on vuosien – joskus jopa vuosikymmenten intensiivisen tutkimuksen ja kehityksen tulosta. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että panostamme koko innovaatioketjun toimivuuteen koulutuksesta kaupallistamiseen asti sekä ekosysteemeihin, joissa innovaatiot syntyvät eri toimijoiden yhteistyönä. Muuten on vaarana innovaatiokyvykkyytemme merkittävä heikkeneminen, ja annamme muiden maiden nauttia kehittyneen biotalouden hyödyistä.
Metsä- ja elintarviketeollisuus ovat keskellä muutosprosessia, jonka markkinoiden merkittävät muutokset on sysännyt liikkeelle. Muutosten taustalla on väestön ja varallisuuden kasvu erityisesti Aasiassa sekä huoli ilmaston tilasta ja resurssien saatavuudesta. On selvää, että ne yritykset, jotka voivat parantaa ihmisten hyvinvointia kestävän kehityksen periaatteita noudattaen voivat odottaa kasvavia markkinoita tuotteilleen ja palveluilleen.
VTT:n raportin tulokset vahvistavat näkemystä siitä, että nykyisestä tuotantojärjestelmästä voidaan saada nykyistä enemmän lisäarvoa.
Nopeimmat hyödyt saataneen nykyisten raaka-aineiden ja tuotteiden, kuten selluloosan ja sivuvirtojen jatkojalostamisessa korkeamman lisäarvon tuotteiksi. Tässä voi pk-sektorilla olla merkittävä rooli. Nyt on jo nähtävissä, kuinka suuret ja pienet yritykset yhdessä tutkimuspartnerien kanssa muodostavat innovaatio- ja liiketoimintaekosysteemejä uusien tuotteiden kehittämiseksi kohti kaupallisia tuotteita. Samanaikaisesti olemme todistamassa digitaalisuuden vauhdittamaa teollista vallankumousta massatuotannosta kohti älykkäämpää tuotantoa.
Tämä murros tulee vääjäämättä myös biotalouteen. Voimme vain arvailla, mitä uusia mahdollisuuksia se luokaan, mutta emme missään tapauksessa saa antaa sen livetä käsistämme, sillä siinä yhdistyy Suomen kenties kaksi suurinta kansallista vahvuutta.
Kirjoittaja Jussi Manninen on VTT:n Luonnonvara- ja ympäristöratkaisut -liiketoiminta-alueen johtaja.
Yhteydenotot: puhelin +358 40 535 5947, sähköposti jussi.manninen@vtt.fi