Metsäriistan elinympäristöjen hoito tuottaa elämyksiä, ruokaa ja liiketoimintaa

Case - Julkaistu 13.10.2014

Metsäriista on mainio esimerkki biotalouden ja ekosysteemipalvelujen arvoketjuista. Metsä tuottaa riistaa, metsästysharrastus on kulttuurinen luonnon palvelu ja riistaruoka nosteessa olevaa villiruokaa. Suomalainen metsästyskulttuuri on osa suomalaista elämäntapaa. Luonnon kokeminen, luonnontuntemus, riistanhoito, yhdessä tekeminen, eränkäynti ja saalistus ovat yksi kokonaisuus. Se on suomalaiseen luontoon perustuva suomalaisen kulttuurin ilmentymä.

Metsästys tuottaa virkistystä ja elämyksiä, joilla on ihmisen hyvinvointia ja terveyttä ylläpitäviä vaikutuksia. Suomessa on yli 300 000 metsästäjää, joille erähenkinen harrastus tarjoaa merkittäviä myönteisiä vaikutuksia.

Metsästys harrastuksena perustuu valtaosin metsästysseuratoimintaan. Yhä useammat metsästyksen harrastajat asuvat kuitenkin etäällä jahtimaistaan ja heidän vapaa-ajan käyttönsä on muuttumassa. Tämä voi vähentää sitoutumishalukkuutta esimerkiksi riistanhoitotyöhön. Suomeen tarvitaan riistanhoitoyrittäjiä tuottamaan palveluja, joilla turvataan uusiutuvaa riistaluonnonvaraa maaseudulle.

Moni metsästyseuraan kuulumatonkin henkilö haluaisi harrastaa metsästystä. Heitä innostaa metsästysharrastus sosiaalisena toimintana sekä luontokokemukset ja elämykset ilman pakollista seuratoimintaa. Heille soveltuvat yritysten kaupalliset palvelut, kuten viikonlopun kestävät jahdit majoituksineen ja ruokailuineen.

Riistasta saadaan villiruokaa

Villiruoka on marjoja, sieniä, riistaa, poroa, villikalaa, -vihanneksia ja -yrttejä. Suomalaiset haluaisivat lisätä villiruoan käyttöä. Erikoislihatuotteiden ja lähiruuan arvostuksen kasvusta huolimatta riistaa päätyy elintarvikemarkkinoille niukasti.

Nisäkäsriistasaaliin keskimääräinen laskennallinen arvo oli noin 70 miljoonaa euroa vuodessa ja riistalintujen arvo noin 14 miljoonaa euroa. Pääosa riistasaaliista jää metsästäjille ja vain pieni osa päätyy myyntiin.

Riistalihalle on paljon suurempi kysyntä kuin mikä on kotimainen tarjonta. Nykyiset riistasaalismäärät eivät riitä kattamaan kysyntää. Tarvitaan lisää riistaa, riistaelinympäristöjä, riistanhoidon yritystoimintaa ja tulonjakoa maanomistajien kanssa.

Elinympäristöjen hoito ammattimaisesti luo runsaat riistakannat

Riistanhoito on myös arvokasta luonnonhoitotyötä luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Ammattimainen riistanhoito tarkoittaa muun muassa riistan ruokintaa, riistan kasvatusta ja riistalle mieluisten elinympäristöjen rakentamista. Tästä työstä hyötyvät myös muut luonnoneläimet.

Runsaista riistakannoista riittää metsästettävää, jolloin riistalihaa riittää kuluttajille saakka. Samalla saadaan maaseudulle uusia tarpeellisia ympärivuotisia ja pysyviä työpaikkoja. Maa- ja metsätalousministeriön käynnistämä Riistatalous elinkeinona –hanke kokosi vuonna 2012 toimenpide-ehdotuksia, joilla Suomen riistatalous saadaan käynnistymään.

Artikkelin kirjoittaja, MMM, metsänhoitaja Airi Matila työskentelee Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiossa ja toimii erityisasiantuntijana Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ekosysteemipalvelut-verkostossa.

Puh. 040 779 2258
airi.matila@tapio.fi

Kuva: Jani Seppänen/Vastavalo

Julkaistu 13.10.2014