5 kysymystä arvonlisästä ja sen kaksinkertaistamisesta

Case - Julkaistu 3.9.2024

Suomen biotalousstrategia tavoittelee biotalouden arvonlisän kestävää kaksinkertaistamista vuoden 2019 tasosta vuoteen 2035 mennessä. Otimme selvää, mitä arvonlisä tarkoittaa ja miksi sen kasvua tavoitellaan. Esimerkit haettiin metsäbiotaloudesta, jonka osuus kansantalouden arvonlisästä oli 13 % vuonna 2019. Kysymyksiin vastasivat Luonnonvarakeskuksesta apulaisprofessori Jussi Lintunen ja Metsäbiotalouden tiedepaneelin puheenjohtaja Antti Asikainen sekä metsäbiotalouden tiedepaneelin jäsen, professori Monika Österberg Aalto-yliopistosta.

1. Mitä eroa on jalostusarvolla ja arvonlisällä?

Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön, kuten yrityksen, synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot.

Arvonlisäys on erityisesti kansantaloudentilinpidon käsite. Tämä arvo on samalla tuotannontekijöiden (pääoma ja työvoima) saamaa tuloa. Edellä markkinatuotannossa arvonlisä lasketaan tuotannon arvo miinus välituotekustannukset, mutta markkinattomassa ei ole tuotteella hintaa eikä siten voida laskea tuotannon arvoa. Tämän takia arvonlisäyksen laskenta tehdään tuotannontekijöiden tulon kautta.

Bruttokansantuote lasketaan summaamalla toimialojen arvonlisäykset.

Jalostusarvo mittaa toimipaikan varsinaisessa tuotantotoiminnassa eri tuotannontekijöiden (työvoima ja pääoma) tuottamaa yhteenlaskettua arvonlisäystä. Jalostusarvo lasketaan tuotantotoiminnasta saatujen tuottojen ja toiminnasta aiheutuneiden kustannusten erotuksena.

Määritelmän mukaan kustannuksiin ei sisällytetä toimipaikan työvoimasta aiheutuvia kustannuksia. Eli tässäkin kustannuksiin jää vain välituotekustannukset.

Jalostusarvon laskentakaava

Liikevaihto
+ toimitukset yrityksen muiden toimipaikkojen käyttöön
+ valmistevarastojen muutos
+ valmistus omaan käyttöön
+ liiketoiminnan muut tuotot
– aine- ja tarvikeostot
– ostot muilta toimipaikoilta
+ ostovarastojen muutos
– ulkopuoliset palvelut
– liiketoiminnan muut kulut
= Jalostusarvo

2. Miten arvonlisän kasvattaminen eroaa yksittäisen yrityksen ja valtion näkökulmista?

Arvon luonnin kannalta keskeistä on, että tuotteelle on kysyntää sellaisella hinnalla, joka kattaa tuotantokustannukset ja tuottaa pääomalle vaaditun tuoton. Yrityksen kannalta on tärkeää kehittää ja markkinoida tuotetta niin, että se olisi kilpailukykyinen mahdollisimman korkealla hinnalla. Samalla yritys pyrkii kehittämään tuotantoprosessejaan niin, että kustannukset pysyvät hallinnassa.

Yritys pyrkii siis rajoittamaan työvoimakustannuksiaan, joka on osa arvonlisää. Sen sijaan tyypillisesti yritys pyrkii kasvattamaan toimintaylijäämäänsä. Yrityksen tavoite ei siis ole kasvattaa arvonlisää.

Jalostusarvon kasvattaminen voi olla keino kasvattaa ylijäämää, jolloin myös arvonlisäys kasvaa.

Valtion rooli on luoda olosuhteet, joissa yritykset voivat toimia ja kehittyä kuitenkin huomioiden yritystoiminnan mahdolliset ei-taloudelliset vaikutukset, kuten ympäristövaikutukset. Arvonlisä kuvaa sitä tulonmuodostusta, jonka varaan voidaan rakentaa taloudellista hyvinvointia.

Kehittyvä yritystoiminta mahdollistaa arvonlisän kasvun. Valtio voi auttaa tässä esimerkiksi ylläpitämällä laadukasta koulutusta, mikä luo pohjan osaavalle työvoimalle. Lisäksi tukemalla teknistä kehitystä ja tiedettä, valtio mahdollistaa yritysten uusiutumisen ja korkean jalostusarvon tuotantotoiminnan. Toimintaa tukee myös infrastruktuurien ja turvallisuuden ylläpitäminen.

Metsäbiotaloudessa arvonlisää voidaan kasvattaa jatkojalostamalla vientiin menevää sellua tekstiilikuiduiksi tai korkean jalostusasteen pakkausmateriaaleiksi. Tällä hetkellä energiantuotantoon menevää ligniiniä voitaisiin jalostaa kovahiileksi akkuteollisuuteen tai käyttää liimoissa, hartseissa tai betonintuotannon lisäaineena. Lisäksi mekaanisen metsäteollisuuden jalostusarvoa voitaisiin nostaa tuottamalla pidemmälle jalostettuja rakennusteollisuuden materiaaleja, kuten CLT:tä ja viilupuuta.

3. Miten biotalousstrategian tavoitteet, kuten resurssiviisaus ja materiaalien uudelleenkäyttö, vaikuttavat arvonlisän kasvuun?

Resurssiviisaus sisältää resurssitehokkuuden, mutta myös laajemman yhteiskunnallisen näkökulman resurssien käyttöön. Siltä osin kuin resurssiviisaus johtaa biotalouden tuotteiden kysynnän ja hinnoittelun kasvuun, on sillä arvonlisää kasvattava vaikutus.

Toisaalta resurssiviisaus voi rajoittaa metsäresurssin hyödyntämisvolyymejä, mikä aiheuttaisi kokonaisuutena metsäbiotalouden arvonlisän supistumista tuotantovolyymien aleneman kautta.

Materiaalien uudelleenkäyttö luo painetta sille, että uuden tuotannon tarve alenee. Tämä voi merkitä tuotantovolyymien laskua, jolloin arvonlisän kasvu heikkenisi. Toisaalta uudelleenkäyttöön tarvittaneen uusia palveluja ja tuotantojärjestelmiä, joiden ylläpito puolestaan luo uutta arvonlisää.

Sekä resurssiviisaus että materiaalinen uudelleenkäyttö tukevat siirtymää tuotannon sivuvirtojen hyödyntämisestä muuhun kuin energiantuotantoon. Tämä kehitys mahdollistaisi uusien energiantuotantoa korkeampien arvonlisän tuotteiden valmistuksen.

4. Mitä hyötyä kansantaloudelle olisi metsäbiotalouden arvonlisän kaksinkertaistamisesta?

Metsäbiotalouden arvonlisän kaksinkertaistaminen tarkoittaisi sitä, että metsäbiotalouden rooli talouden sektorina säilyisi merkittävänä. Se tarkoittaisi myös, että metsäsektori pystyisi tuottamaan uusia kilpailukykyisiä tuotteita, joiden tuotanto vaatisi osaavaa työvoimaa ja olisi niin kannattavaa, että se houkuttelisi pääomia investointien rahoittamiseksi.

Kansantalouden näkökulmasta kysymys liittyy erityisesti siihen, millä toimialoilla Suomen bruttokansantuote luodaan. Jos metsäbiotalouden arvonlisä pysyisi ennallaan, talouskasvu tapahtuisi muilla toimialoilla. Koska arvonlisän kaksinkertaistuminen ilman puunkäytön lisäämistä vaatii siirtymistä korkean jalostusarvon tuotteisiin, voidaan arvioida, että metsäbiotaloudessa olisi tarjolla hyväpalkkaisia työpaikkoja. Lisäksi metsäbiotalouden puustamaksukyvyn voisi ennakoida paranevan.

Metsäbiotalouden arvonlisän kaksinkertaistamisella olisi siis luultavasti positiivinen kokonaisvaikutus Suomen bruttokansantuotteeseen.

5. Onko metsäbiotalouden arvonlisän kaksinkertaistaminen mahdollista 2035 mennessä?

Kaksinkertaistaminen voi olla mahdollista, mutta tavoitteena se on hyvin kunnianhimoinen. Paljon pitäisi tapahtua ja aikaa on vähän.

Ensinnäkin uusien tuotteiden pitäisi kyetä murtautumaan kansainvälisille markkinoille, jotta suomalaiselle tuotannolle olisi riittävästi kysyntää. Tämä edellyttää sitä, että tuotteiden laatu ja tuotantokustannukset saataisiin kehitettyä sellaisiksi, että niille on kysyntää kilpailukykyisellä hinnalla.

Markkinat eivät kuitenkaan synny, ennen kuin tuote on tarjolla ja asiakkaat huomaavat sen edut vanhoihin tuotteisiin verrattuna. Tuotannon syntyminen vaatii merkittäviä investointeja, joiden rahoittamiseksi tarvitaan luottamusta siihen, että edellä kuvattu markkinapotentiaali on olemassa. Myös luottamus teknologioihin ja niiden kehityspotentiaaliin pitää olla olemassa. Tarvitaan siis investoijia, joilla on rohkeutta kehittää uutta teknologiaa ja rahoittaa tuotannollisia investointeja. Uuden Komission Clean Industrial Deal voi toimia merkittävänä investointien vauhdittajana ja siten metsäbiotalouden tuotannon ja arvonlisän kasvattamiseen sekä Suomessa että EU:ssa.

Vastaajat: Jussi Lintunen (Luonnonvarakeskus), Antti Asikainen (Luonnonvarakeskus) ja Monika Österberg (Aalto-yliopisto).